Tietoja itsestäni

Hei, olen Antonio, valmistunut hopeaseppäartesaaniksi Lahden Salpauskeskuksesta. Nyt opiskelen kultasepääartesaaniksi samassa paikassa. Tästä blogista pääset seuraamaan opiskeluaikani tekemiäni projekteja.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ring. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ring. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Donitsisormus

Koulutehtävänä tuli valmistaa ontto sormus, vähän manttelisormuksen tapaan. Tähän yhdistin opettajan suostumuksella toisen koulutehtävän, putki-istutuksen.

Tekniikkana putki-istutus muistuttaa puoliksi kruunu-istutusta ja puoliksi umpisarjaistutusta. Ensiksi tehdään putki jonka sisä-halkaisija on kiven halkaisijan kanssa lähes saman kokoinen.
Seuraavaksi putken sisäpintaan tehdään sovitukset ottamalla materiaalia pois sisäpinnasta mikromoottorilla.
Lopuksi kivi asetetaan paikoilleen ja reunat painetaan kiven ympärille.

Itse sormuksen runko valmistettiin kahdessa osassa. Ensiksi leikattiin sapluunan avulla kappale 0.8mm hopealevyä, josta muodostettiin rengas. Sauman juotoksen jälkeen, sormuksen ulkokappaletta muotoiltiin pyöreäksi ja kaarevaksi punsselin päällä naputellen.
Kun ulkokuori oli mielyttävän muotoinen, se hiottiin pinnalta tasaiseksi. Tämän jälkeen sisälle sovitettiin sisäsarja, joka tulisi määrittämään sormuksen lopullisen koon.

Sisäsarja juotettiin yhtenäiseksi rinkulaksi, jonka jälkeen sen profiili skarpattiin sormuspinnan päällä. Leimaaminen tuli tapahtua normaalista poikkeavasti tässä vaiheessa, sillä onttoa sormusta olisi mahdoton muuten leimata jälkikäteen.

Runko kasaan juotettuna. Värit tulevat juotosnesteestä.

Leimaamisen ja sovittelun jälkeen, sisäsarja juotettiin kiinni ulkosarjaan. Ylimääräiset sisäsarjan osat sahattiin ja viilattiin pois, jonka jälkeen sormus kiillotettiin.

Valmis runko ja tuleva kivi.



keskiviikko 10. helmikuuta 2016

Rastafar- niittisormus

Koulutyöksi saimme tehtävän suunnitella ja toteuttaa sormus, jossa käyttäisimme materiaaleina muutakin kuin jalometalleja. Sormuksen kiinnittämistekniikaksi annettiin niittaustekniikka.

Itse lähdin suunnittelemaan sormusta joka koostuisi hopeasta ja akryylistä, eli värillisestä muovista. En ollut työstänyt akryyliä korumerkityksissä tätä tehtävää ennen, joten tässä vaiheessa akryylin työstäminen vielä kiinnosti minua.
Tulisin huomaamaan, että akryylin kanssa työskentely olisikin astetta haastavampaa.

Esityskuva suunnittelemastani somruksesta.
Piirsin kaksi, jotta sormuksen näkisi joka puolelta.

Ensin sahasin hopealevystä päällys- ja välikappaleet. Tämä sujui helposti tottunein ottein. Seuraavaksi siirryin sahaamaan akryyliä. Opettaja neuvoi käyttämään erilaista sahan terää akryylin sahausta varten.

Tämä terä oli kierretty spiraalille niin, että hampaat osoittivat joka suuntaan. Sahaaminen tällä terällä oli hieman haastavampaa, sillä spiraalilla olevat hampaat vetivät terää hiukan minne sattuu, joten suoran viivan saatika sitten ympyrän kehän sahaus oli haasteellista. Sahasin niin, että jätin ekstramateriaalia ääriviivojen ylle, jotta voisin sitten hiomalla korjailla rajoja.

Tosin, hiominenkaan ei sujunut ihan odotetusti. Koitin liimata kaikki kappaleet väliaikaisesti yhteen, jotta voisin työstää niitä yhtenä kappaleena, saaden niille mahdollisimaan hyvän symmetrian.
Tämä ei kuitenkaan toiminut toivotulla tavalla, sillä kappaleet eivät pysyneet yhdessä. Liima liukui akryylin sileällä pinnalla.

Huomattuani tämän ongelman, päätin porata jokaiseen kappaleeseen niittausreiät, joihin pistäisin väliaikaisesti messinkilankaa, jotta palat pysyisivät paikoillaan. Tämä tekniikka toimi, ja pääsin toistasieksi kunnolla työstämään sormusta.

Hioin palasia, jonka jälkeen oli tarkoitus kiilloittaa hopeakappaleet. Tässä kohtaan ajattelin säästäväni aikaa jättämällä hopeakappaleet akryylien väliin ja kiillottamalla koko sormusta.
Huomasin virheeni.


Kiilloitus alkakoon!!!

Kiillottaessa hopeakappaleet kyllä kiillottuivat, mutta kiillottamisen lämpö sai myös akryylien pinnat sulamaan. Huomasin tämän työstäessäni sormuksen "kasvoja", harjumaisia muotoja sormuksen taulussa.

"Aaltoileva" pinta sormuksen taulussa.

Akryylin pinta jäi muistuttamaan aaltoilevaa vettä, joka kyllä näytti ihan mielyttävältä pintakäsittelyltä, joten annoin sen olla. Kiillotin loput sormuksesta varovaisemmin.

Sormusta sovittamassa. Hyvä on!

Lopputulos oli hankaluuksiin nähden hyvä, tosin tämä koko projekti tuntui kyllä enimmäkseen kantapään kautta oppimiselta.

Lopputulos!

lauantai 26. joulukuuta 2015

Design-sormus merkkipäivälle

Ystäväni tilasi minulta sormuksen juhlistaakseen parisuhteensa merkkipäivää.

Aluksi suunnittelimme sormuksen. Mainittakoon, että tämä oli ensimmäinen kerta jolloinka asiakas oli itse hyvin interaktiivisesti tekemisisiiä jo suunitteluvaiheessa. Moni asiakas ei piirrä sormuksia, mutta tämän kyseisen ystävän kanssa tuli ensimmäistä kertaa piirrettyä yhdessä suunnitelmaa!

Toinen artisti työssään 
 Saatuani vihkoni takaisin, oli siihen piirretty sormus, jonka huipulla olisi kaksi suorakaiteista piikkiä, joiden sisäpintoihin olisi toiselle kaiverrettu tukkimiehen vitonen ja toiselle istutettu musta suorakaitetinen ja nelikulmioinen onyksi. Saatuani vielä mitat toisesta sormuksesta, pääsin aloittamaan työt.

Ensin hankin sopivan palasen vahaa, josta kaivertaisin sormuksen. Litteälle vahalaatalle pirtäisin ensin sormuksen sivuprofiilin. Seuraavaksi porasin sormireijän isolla terällä sopivaksi. Tämän jälökeen sahasin sormuksen ulkoreunat ja kevensin "sarvien" sisäpinnat, jottei sormus painaisi niin paljon. Toiseen sarveen koversin myös paikan kivelle.

Kun olin tyytyväinen vahaversioon, ryhdyin tekemään valukuusta. Kiinnitin vaharomuksen valupuuhun, iskin kipset vahan ympärille ja höyrystin vahat ulos. Valaminenkin sujui moitteitta ja rungosta tuli kiinteä. Tässä välissä kiillottelin sormusta jonkin verran.

Kiven istutusta varten juotin kiven paikan reunoille kaksi pientä levyn palasta kumpaankin päätyyn. Nämä toimisivat kynsinä istutuksessa, pitäen kiven paikoilaaan. Kun kivi istui kanteilla sopivasti, oli aika taittaa kynnet paikoilleensa.

Hetken vääntelemisen jälkeen kivi oli paikoillaan ja sormus loppukiillotusta vailla valmis. Kiillon päälle vielä kaiverrettiin tukkimiehen rastit toisen sarven pintaan, jonka jälkeen sormus oli valmis.

Hauska projekti, ja hyvin moderni muotokieleltänsä, vaikken itse pahemmin sellaisia harrasta.

Lopputulos.

tiistai 3. marraskuuta 2015

Koivukuvio-sormus

Tuttavani tilasi minulta kantasormuksen, johon tulisi takopintaa sormuksen kehälle, ja tauluun tulisi viilattuja raitoja.

sormuksesta tehtiin ensinvahaversio, jonka jälkeen se valettiin.

hopeasormus valusta irrotettuna.
Hopeinen läntti sormuksen kyljessä on tullut irrotuksesta.

Valamisen  jälkeen sileän hopeasormuksen kehä taottiin takopintakuviota täyteen.

Seuraavaksi taulu hiottiin, filssattiin ja kiillotettiin, jonka jälkeen, hyvin varovasti, hioin viivoja vaakasuorassa tasossa taulun pinnan päälle.

Viillot ja takopinta tehtynä.

Loppuun vielä toinen kiillotuskierros jotta taulu olisi mahdollisimman siistin näköinen viilausjäljistä huolimatta.

Valmis tuote.

Lopputulos oli siisti ja asiakas tykkäsi kovasti.

Nätiltä näytti omassakin kädessä.