Camee 2.0: Art Nouveau

Vaikka olin ensimmäiseen camee-työhöni erittäin tyytyväinen, halusin kehittyä vielä enemmän kyseisessä työtekniikassa. Joten päätin tehdä toisen cameen.
Tällä kertaa inspiraationa ei ollut henkilöä, vaan tyylisuuntaus, Art Nouveau.

Suunnittelin paperille hahmon, naisen, ja taustan. Halusin kokeilla tälle hahmolle haloilmiötä pään taustalle, ikään kuin pyhimyskuvaa. Tykästyin sommitteluun, joten päätin toteuttaa sen.

Piirtämisen ja piirroksen siirtämisen jälkeen, oli sahattava sopiva vahakappale. Se sujui käden käänteessä ja ennen kuin huomasinkaan, olin jo erottelemassa cameen eri kerroksia.

Näin se työ edistyy!!!

 Kaivertaminen sujui edellistä nopeammin, kun oli juuri tätä työtä ennen valmistanut saman tyyppistä. Erityisesti muotojen hahmottaminen ja niiden luominen tuntui sujuvan paljon nopeammin.

Kasvon rajat ja rintakehän alue sai ääriviiva-vahvistusta.

 Kun taustakerros oli saatu eroteltua, pääsin aloittamaan toiset kerrokset, sillä kaikki ylemmät kerrokset on suhteutettava pohjimmaiseen kerrokseen. Kun pohjimmaisen kerroksen on selventänyt, pystyy näkemään, kuinka paljon tilaa on työstää/työskennellä.

Halo alkaa saada kuviointia myös.

 Välillä piti tarkastella työn kerroksien paksuutta valoa vasten; mitä ohuempi kerros, sitä enemmän se kuultaa valoa läpi. Tässä vaiheessa olin vielä suhteellisen keltanokka vahan veistelyn suhteen.
Minua eritoten jännitti ja pelotti veistää vaha liian ohueksi. Myöhemmin sain kuulla opettajalta, että vaha saa olla miltei läpikuultava jopa, ennen kuin se on liian ohutta.

Kerroksia tarkistellen.

Mietin myös taustaa, millaista kuviota mahtaisin siihen laittaa. Päätin jättää pohjakerroksen pinnan raa'aksi hionnan jäljiltä ja sahata niistä ikään kuin halon säteitä. Tämä kevensi lopputulosta huomattavasti, vaikka olisi voinut siitä vielä kevyemmänkin tehdä halutessaan.

Halosäteet sahattuna.

Valamista vailla.

 Pintojen viimeistelyn jälkeen oli aika valaa tämäkin työ. Valaminen onnistui mutkitta, tosin jostain syystä lopputulos oli normaalia huokoisampi.

Kipsistä herännyt...

 Huokoisuudesta piti päästä eroon, joten viilasin ja kävin läpi hiekkapaperilla koko cameen. halmitus oli kyllä väistämätöntä, mutta onneksi ei mennyt koko työ pilalle.

Ennen huokoisuuden poistamista...

...Ja huokoisuuden poiston jälkeen.

 Lopputulos ei ehkä ollut ihan onnistuneimpia, mutta mielestäni pärjäsin hyvin vastoinkäymisiin nähden. Kyllä työ silti mielyttää minua, ja ainakin sain oppia virheistä.